Raahen Terästuote Oy
  • Etusivu
  • Konepajapalvelut
  • Tuotantopalvelut
  • Asennus- ja kunnossapitopalvelut
  • Yritys
    • Menossa olevat hankkeet
  • Avoimet työpaikat
  • Yhteystiedot
Raahen Terästuote Oy
  • Etusivu
  • Konepajapalvelut
  • Tuotantopalvelut
  • Asennus- ja kunnossapitopalvelut
  • Yritys
    • Menossa olevat hankkeet
  • Avoimet työpaikat
  • Yhteystiedot

Hitsattujen rakenteiden elinkaari ja kunnossapito

9 tammikuun, 2026 by Raahen Terästuote in Uncategorized

Hitsattujen teräsrakenteiden elinkaari kattaa kaikki vaiheet suunnittelusta valmistukseen, käyttöön ja lopulta käytöstä poistoon. Oikea ymmärrys elinkaaresta auttaa ennakoimaan huoltotarpeita, optimoimaan investointeja ja varmistamaan rakenteiden turvallisuuden koko käyttöiän ajan. Systemaattinen kunnossapito pidentää rakenteiden käyttöikää merkittävästi ja vähentää odottamattomia vikaantumisia teollisuusprosesseissa.

Teollisuudessa hitsatut rakenteet muodostavat keskeisen osan tuotantolaitoksia, prosessilinjoja ja kantavia rakenteita. Niiden luotettavuus vaikuttaa suoraan tuotannon jatkuvuuteen ja turvallisuuteen. Kun rakenteen elinkaari ymmärretään kokonaisuutena, voidaan tehdä parempia päätöksiä materiaalivalinnoista, suunnitteluratkaisuista ja kunnossapidon ajoituksesta.

Tässä artikkelissa käsittelemme hitsattujen rakenteiden elinkaaren keskeiset vaiheet, käyttöikään vaikuttavat tekijät, kunnossapidon parhaat käytännöt sekä yleisimmät vauriotyypit ja niiden ehkäisy. Lopuksi tarjoamme ohjeistusta päätöksentekoon siitä, milloin rakenne kannattaa korjata ja milloin se on järkevämpi uusia.

Mikä on hitsattujen rakenteiden elinkaari ja miksi se on tärkeä ymmärtää?

Hitsattujen teräsrakenteiden elinkaari alkaa suunnitteluvaiheesta ja päättyy käytöstä poistoon. Se sisältää kuusi keskeistä vaihetta: suunnittelun, valmistuksen, käyttöönoton, käytön, kunnossapidon ja lopulta käytöstä poiston. Jokainen vaihe vaikuttaa rakenteen lopulliseen käyttöikään ja toimintavarmuuteen.

Elinkaaritarkastelu on tärkeää, koska se mahdollistaa kokonaiskustannusten optimoinnin pelkän hankintahinnan sijaan. Kun rakenne suunnitellaan ja valmistetaan huomioiden koko elinkaari, saavutetaan parempi kustannustehokkuus pitkällä aikavälillä. Turvallisuus paranee, kun huoltotarpeet ennakoidaan ja toteutetaan suunnitellusti.

Suunnitteluvaiheessa määritellään rakenteen materiaalit, mitat ja hitsausmenetelmät. Valmistusvaiheessa toteutetaan varsinainen rakenne noudattaen suunnitelmia ja laatustandardeja. Käyttöönottovaiheessa rakenne asennetaan ja testataan toimintaympäristössään. Käyttövaihe kattaa rakenteen aktiivisen palveluajan, jolloin se altistuu suunnitelluille kuormituksille ja ympäristövaikutuksille.

Kunnossapitovaihe kulkee käyttövaiheen rinnalla ja sisältää säännölliset tarkastukset, huollot ja mahdolliset korjaukset. Oikein ajoitettu kunnossapito pidentää rakenteen käyttöikää ja ehkäisee vakavampia vaurioita. Käytöstä poistovaiheessa rakenne poistetaan käytöstä turvallisesti, ja materiaalit kierrätetään mahdollisuuksien mukaan.

Teollisuuden toimintavarmuus riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin kriittiset rakenteet kestävät käyttöä. Odottamattomat vikaantumiset voivat aiheuttaa tuotantokatkoksia, turvallisuusriskejä ja merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Elinkaaritarkastelun avulla nämä riskit minimoidaan systemaattisella lähestymistavalla.

Modernissa konepajatuotannossa elinkaariajattelu on integroitu osaksi suunnitteluprosessia. Ammattimainen konepaja huomioi asiakkaan tarpeet koko rakenteen elinkaaren ajan ja tarjoaa ratkaisuja, jotka tukevat pitkäaikaista käyttöä ja helppoa kunnossapitoa.

Mitkä tekijät vaikuttavat hitsattujen rakenteiden käyttöikään?

Hitsattujen teräsrakenteiden käyttöikään vaikuttavat monet tekijät, joista materiaalivalinnat, hitsauslaatu ja ympäristöolosuhteet ovat keskeisimpiä. Nämä tekijät määrittävät, kestääkö rakenne suunnitellun käyttöiän vai vioittuuko se ennenaikaisesti. Oikeat valinnat suunnitteluvaiheessa maksavat itsensä takaisin pidemmän käyttöiän ja vähäisempien huoltokustannusten muodossa.

Materiaalivalinnat vaikuttavat rakenteen lujuuteen, korroosionkestävyyteen ja väsymiskestävyyteen. Teräslaatu valitaan käyttökohteen mukaan huomioiden kuormitukset, lämpötilat ja mahdolliset kemialliset altisteet. Väärä materiaalivalinta voi lyhentää käyttöikää merkittävästi, vaikka valmistus olisi muuten laadukasta.

Hitsauslaatu on kriittinen tekijä rakenteen kestävyydelle. Ammattitaitoisesti toteutetut hitsaussaumat kestävät kuormituksia ja ympäristövaikutuksia paremmin kuin heikkolaatuiset liitokset. Hitsausvirheet, kuten huokoisuus, sulkeumat tai puutteellinen tunkeutuminen, heikentävät rakenteen lujuutta ja voivat toimia halkeamien lähtökohtina.

Ympäristöolosuhteet asettavat omat vaatimuksensa rakenteille. Kosteus edistää korroosiota, lämpötilavaihtelut aiheuttavat lämpölaajenemista ja supistumista, kemikaalit voivat syövyttää materiaalia, ja mekaaniset kuormitukset rasittavat rakenteen kriittisiä kohtia. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus määrittää, kuinka nopeasti rakenne kuluu.

Tekijä Vaikutusmekanismi Merkitys käyttöikään
Materiaalivalinta Määrittää peruslujuuden ja korroosionkeston Erittäin suuri
Hitsauslaatu Vaikuttaa liitosten kestävyyteen ja väsymisominaisuuksiin Erittäin suuri
Ympäristön kosteus Edistää korroosiota ja ruostumista Suuri
Lämpötilavaihtelut Aiheuttaa lämpöjännityksiä ja materiaalin väsymistä Kohtalainen
Kemialliset altisteet Syövyttää materiaalia ja heikentää pintarakenteita Suuri
Kuormitusaste Mekaaninen rasitus aiheuttaa väsymistä ja deformaatiota Erittäin suuri
Suunnitteluratkaisut Määrittää jännitysjakaumat ja kriittiset kohdat Suuri

Kuormituksen laatu ja käyttöaste vaikuttavat merkittävästi väsymiseen. Staattinen kuormitus on yleensä vähemmän haitallista kuin toistuva dynaaminen kuormitus, joka aiheuttaa väsymisilmiöitä. Ylikuormitukset voivat aiheuttaa pysyviä muodonmuutoksia tai jopa äkillisiä murtumia.

Suunnitteluratkaisut määrittävät, miten kuormitukset jakautuvat rakenteessa. Huonosti suunnitellut rakenteet voivat sisältää jännityskonsentraatioita, jotka nopeuttavat vaurioitumista. Hyvä suunnittelu huomioi kuormitusreitit, tukipisteet ja mahdolliset heikkoudet jo lähtövaiheessa.

Valmistuksen laatu näkyy käyttöiässä monin tavoin. Tarkat mitat, oikeat hitsausparametrit ja asianmukainen lämpökäsittely varmistavat, että rakenne vastaa suunniteltua. Laadukas valmistus noudattaa standardeja kuten EN 1090-2 ja EN 3834-2, jotka määrittävät vaatimukset kantaville teräsrakenteille ja hitsaukselle.

Miten hitsattuja rakenteita tulisi huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti?

Systemaattinen kunnossapito ja säännölliset tarkastukset ovat avain hitsattujen rakenteiden pitkäikäisyyteen. Tarkastusmenetelmät jaetaan visuaalisiin tarkastuksiin, rikkomattomiin aineen koestusmenetelmiin (NDT) ja kuormitustesteihin, joilla jokaisella on oma käyttötarkoituksensa rakenteen kunnon arvioinnissa.

Visuaalinen tarkastus on yksinkertaisin ja yleisimmin käytetty menetelmä. Siinä etsitään silmämääräisesti havaittavia vaurioita kuten halkeamia, korroosiota, deformaatioita ja hitsaussaumojen vaurioita. Visuaalinen tarkastus tulisi suorittaa säännöllisesti osana normaalia huoltokierrosta, ja se toimii usein ensimmäisenä varoituksena vakavammista ongelmista.

NDT-menetelmät mahdollistavat rakenteen sisäisten vikojen havaitsemisen ilman rakenteen vahingoittamista. Yleisimpiä menetelmiä ovat ultraäänitutkimus, magneettijauhetarkastus, tunkeumanestetarkastus ja radiografia. Näitä menetelmiä käytetään erityisesti kriittisissä rakenteissa ja silloin, kun epäillään sisäisiä vaurioita.

Kuormitustestit varmistavat, että rakenne kestää sille suunnitellut kuormitukset. Testit voivat olla staattisia tai dynaamisia riippuen rakenteen käyttötarkoituksesta. Kuormitustestejä käytetään erityisesti uusien rakenteiden vastaanottotarkastuksissa ja merkittävien korjausten jälkeen.

Tarkastusvälit riippuvat rakenteen kriittisyydestä, käyttöolosuhteista ja kuormituksesta. Kriittiset rakenteet, joiden vikaantuminen aiheuttaisi turvallisuusriskin tai merkittävän tuotantokatkoksen, vaativat tiheämpää tarkkailua. Raskaassa teollisuuskäytössä olevat rakenteet tarvitsevat useammin tarkastuksia kuin kevyessä käytössä olevat.

  • Visuaalinen perustarkastus: 3-6 kuukauden välein raskaassa käytössä
  • Perusteellinen visuaalinen tarkastus: vuosittain
  • NDT-tarkastus kriittisille rakenteille: 1-3 vuoden välein
  • Korroosioalttiiden kohtien tarkastus: 6-12 kuukauden välein
  • Kuormitustestit: 3-5 vuoden välein tai merkittävien muutosten jälkeen

Huoltotarpeesta kertovat merkit tulisi tunnistaa ajoissa. Halkeamat alkavat usein pieninä ja kasvavat ajan myötä, joten niiden varhainen havaitseminen on tärkeää. Korroosio näkyy ruostumisena, kuoppakoррoosiona tai pinnan haurastumisena. Deformaatiot kertovat ylikuormituksesta tai materiaalin väsymisestä.

Hitsaussaumojen vauriot voivat ilmetä saumojen halkeamisena, irtoamisena tai huokoisuutena. Nämä vaativat aina ammattilaisen arviointia, koska ne heikentävät rakenteen kantavuutta merkittävästi. Myös poikkeamat rakenteen normaalista käyttäytymisestä, kuten epätavalliset äänet tai värinät, voivat viitata kehittyviin ongelmiin.

Huoltotoimenpide Suositeltu väli Tarkoitus
Visuaalinen perustarkastus 3-6 kuukautta Pintavaurioiden ja ilmeisten ongelmien havaitseminen
Puhdistus ja suojaus 6-12 kuukautta Korroosion ehkäisy ja pintojen kunnon ylläpito
Perusteellinen tarkastus 12 kuukautta Kokonaisvaltainen kunnon arviointi
NDT-testaus 1-3 vuotta Sisäisten vikojen havaitseminen
Maalipinnan uusiminen 3-5 vuotta Korroosiosuojan ylläpito
Kuormitustestaus 3-5 vuotta Kantavuuden varmistaminen

Dokumentointi on olennainen osa kunnossapitoa. Kaikki tarkastukset, havainnot ja tehdyt toimenpiteet tulisi kirjata huoltokirjaan. Tämä mahdollistaa rakenteen kunnon kehityksen seurannan ja auttaa ennakoimaan tulevia huoltotarpeita. Dokumentointi on myös tärkeää turvallisuuden ja vastuukysymysten kannalta.

Ammattitaitoinen konepajapalvelu tarjoaa sekä uusien rakenteiden valmistusta että olemassa olevien rakenteiden kunnossapitoa ja korjausta. Kokeneella kumppanilla on tarvittavat resurssit ja osaaminen tarkastusten suorittamiseen ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden toteuttamiseen.

Mitä ovat yleisimmät hitsattujen rakenteiden vauriotyypit ja miten ne ehkäistään?

Hitsattujen teräsrakenteiden yleisimmät vauriotyypit teollisuuskäytössä ovat väsymisvauriot, korroosiovauriot, hitsaussaumojen halkeamat, lämpövauriot ja mekaaniset vauriot. Jokainen vauriotyyppi syntyy eri mekanismien kautta ja vaatii omanlaisensa ehkäisystrategian.

Väsymisvauriot syntyvät toistuvan kuormituksen seurauksena. Materiaali kestää yksittäisen kuormituksen hyvin, mutta tuhannet tai miljoonat toistuvat kuormitussyklit aiheuttavat mikrohalkeamia, jotka kasvavat ajan myötä. Väsyminen on erityisen yleistä rakenteissa, jotka altistuvat värähtelyille tai syklisille kuormituksille.

Väsymisvauriot tunnistetaan tyypillisesti halkeamista, jotka alkavat jännityskonsentraatiokohdista kuten hitsaussaumoista, rei’istä tai geometrian muutoskohdista. Ehkäisyyn kuuluu hyvä suunnittelu, joka minimoi jännityskonsentraatiot, laadukas hitsaus ja kuormitusten rajoittaminen suunniteltuihin arvoihin.

Korroosiovauriot johtuvat kemiallisesta reaktiosta teräksen ja ympäristön välillä. Kosteus, happi ja erilaiset kemikaalit aiheuttavat ruostumista, joka heikentää materiaalia. Korroosio voi olla tasaista pinnan ruostumista tai paikallista kuoppakoррoosiona, joka on erityisen vaarallista.

Korroosion tunnistaminen on yleensä helppoa visuaalisessa tarkastuksessa. Ruoste, värjäytymät ja pinnan rapautuminen ovat selkeitä merkkejä. Ehkäisyyn kuuluu asianmukainen pinnoite, säännöllinen puhdistus, kosteuden hallinta ja tarvittaessa katodinen suojaus. Oikean teräslaadun valinta käyttöympäristöön on myös keskeistä.

Hitsaussaumojen halkeamat ovat vakava vauriotyppi, joka heikentää rakenteen kantavuutta suoraan. Halkeamat voivat syntyä hitsauksen aikana (kuumahalkeamat) tai käytön aikana (kylmähalkeamat ja väsymishalkeamat). Ne alkavat usein hitsausvirheistä tai liian suurista jännityksistä.

Hitsaussaumojen halkeamien tunnistamiseen tarvitaan usein NDT-menetelmiä, koska kaikki halkeamat eivät näy pinnalla. Ehkäisy perustuu ammattitaitoiseen hitsaukseen, oikeisiin hitsausparametreihin, asianmukaisen esikuumennuksen ja jälkikäsittelyn, sekä hitsausvirheettömyyteen. Sertifioidut hitsausmenettelyt kuten EN 3834-2 varmistavat laadun.

Lämpövauriot syntyvät, kun rakenne altistuu suunniteltua korkeammille lämpötiloille. Tämä voi johtua tulipalosta, prosessihäiriöstä tai virheellisestä käytöstä. Korkeat lämpötilat voivat muuttaa teräksen mikrorakennetta, heikentää lujuutta ja aiheuttaa lämpölaajenemisesta johtuvia muodonmuutoksia.

Lämpövauriot näkyvät värjäytyminä, muodonmuutoksina ja lujuuden heikkenemisenä. Ehkäisy edellyttää lämpötilojen hallintaa, riittäviä lämpöeristyksiä ja lämpötilan seurantaa kriittisissä kohteissa. Jos lämpövaurioita epäillään, rakenne tulee tarkastaa perusteellisesti ja tarvittaessa testata.

Mekaaniset vauriot johtuvat ylikuormituksesta, iskuista tai väärästä käytöstä. Ne voivat aiheuttaa pysyviä muodonmuutoksia, lommahduksia tai jopa murtumia. Mekaaniset vauriot ovat usein äkillisiä ja näkyviä, mutta ne voivat myös heikentää rakennetta vähitellen.

Vauriotyyppi Syntymismekanismi Keskeiset ehkäisykeinot
Väsymisvauriot Toistuva kuormitus aiheuttaa mikrohalkeamia Hyvä suunnittelu, kuormitusten hallinta, säännölliset tarkastukset
Korroosiovauriot Kemiallinen reaktio teräksen ja ympäristön välillä Pinnoitteet, kosteuden hallinta, oikea materiaalivalinta
Hitsaussaumojen halkeamat Hitsausvirheet tai liiallinen jännitys Ammattitaitoinen hitsaus, sertifioidut menettelyt, NDT-testaus
Lämpövauriot Altistuminen liian korkeille lämpötiloille Lämpötilojen hallinta, eristykset, lämpötilan seuranta
Mekaaniset vauriot Ylikuormitus, iskut tai väärä käyttö Kuormitusrajoitukset, käyttöohjeet, suojarakenteet

Vaurioiden ennaltaehkäisy alkaa jo suunnitteluvaiheesta. Oikeat materiaalivalinnat käyttöolosuhteisiin, jännityskonsentraatioiden minimointi ja riittävät varmuuskertoimet luovat perustan kestävälle rakenteelle. Valmistusvaiheessa laadukas toteutus ja hitsaustyö varmistavat, että rakenne vastaa suunniteltua.

Käytön aikana säännölliset tarkastukset, oikea käyttö ja ennakoiva kunnossapito ehkäisevät vaurioiden syntymistä ja kehittymistä. Pinnoitteet ja korroosiosuojaus ylläpitävät rakenteen kuntoa. Kun vaurioita havaitaan ajoissa, ne voidaan korjata ennen kuin ne kehittyvät vakaviksi ongelmiksi.

Milloin hitsattu rakenne kannattaa korjata ja milloin uusia?

Päätös hitsatun rakenteen korjaamisesta tai uusimisesta perustuu vaurion laajuuteen, kustannuksiin, jäljellä olevaan käyttöikään ja turvallisuusnäkökohtiin. Oikea päätös edellyttää kokonaisvaltaista arviointia, jossa huomioidaan sekä taloudelliset että tekniset näkökulmat.

Vaurion laajuus on ensimmäinen arvioitava tekijä. Pienet, paikalliset vauriot kuten pinnalliset korroosiovauriot tai yksittäiset halkeamat ovat yleensä korjattavissa taloudellisesti. Laajat vauriot, jotka kattavat suuren osan rakenteesta tai vaikuttavat sen kantavuuteen merkittävästi, voivat tehdä uusimisesta järkevämmän vaihtoehdon.

Korjauskustannusten ja uusimiskustannusten vertailu on keskeinen osa päätöksentekoa. Jos korjauskustannukset ylittävät 60-70 prosenttia uuden rakenteen hinnasta, uusiminen on usein parempi vaihtoehto. Kustannuslaskelmassa tulee huomioida myös korjauksen aikaiset tuotantomenetykset ja mahdolliset lisäkorjaustarpeet tulevaisuudessa.

Rakenteen jäljellä oleva käyttöikä vaikuttaa päätökseen merkittävästi. Jos rakenne on jo lähellä suunnitellun käyttöikänsä loppua, korjaus voi olla vain väliaikainen ratkaisu. Uusi rakenne tarjoaa täyden käyttöiän ja usein paremman toimintavarmuuden. Nuoremmissa rakenteissa korjaus on yleensä järkevämpi vaihtoehto.

Turvallisuusnäkökulmat ovat ehdottomia. Jos rakenteen vauriot aiheuttavat turvallisuusriskin, jota ei voida luotettavasti korjata, uusiminen on ainoa vaihtoehto. Kriittisten rakenteiden kohdalla turvallisuus menee aina kustannustehokkuuden edelle. Epävarma korjaus voi johtaa vakaviin seurauksiin.

Tuotannon jatkuvuus on teollisuudessa tärkeä näkökulma. Korjaus voi olla nopeampi toteuttaa kuin uuden rakenteen valmistus ja asennus, mikä minimoi tuotantokatkoksen. Toisaalta huonosti tehty korjaus voi johtaa toistuviin ongelmiin ja useampiin tuotantokatkoksiin pitkällä aikavälillä.

  • Korjaus on suositeltavaa, kun vaurio on paikallinen ja rajattu
  • Korjaus on järkevää, kun korjauskustannukset ovat alle 50-60% uusimiskustannuksista
  • Korjaus kannattaa, jos rakenteella on vielä merkittävä osa käyttöiästä jäljellä
  • Uusiminen on parempi vaihtoehto, kun vauriot ovat laajoja tai rakenteellisia
  • Uusiminen on tarpeen, kun turvallisuus ei ole varmistettavissa korjauksella
  • Uusiminen kannattaa, kun rakenne on lähellä käyttöikänsä loppua

Tekninen arviointi tulee tehdä ammattitaitoisesti. Rakenteen kunto, vaurioiden syyt ja korjattavuus tulee selvittää perusteellisesti ennen päätöstä. NDT-menetelmät paljastavat mahdolliset piilevät vauriot, jotka vaikuttavat päätökseen. Pelkkä visuaalinen arvio ei aina riitä kokonaiskuvan muodostamiseen.

Modernit vaatimukset voivat vaikuttaa päätökseen. Jos vanha rakenne ei täytä nykyisiä standardeja tai prosessivaatimuksia, uusiminen voi olla ainoa tapa saavuttaa vaatimusten mukainen tila. Uusi rakenne voidaan suunnitella vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita paremmin.

Pitkän aikavälin strategia tulisi huomioida päätöksessä. Jos tuotantolaitoksella on laajempia uudistussuunnitelmia, yksittäisen rakenteen uusiminen voi sopia paremmin kokonaisuuteen kuin väliaikainen korjaus. Investoinnit kannattaa ajoittaa järkevästi kokonaisuuden kannalta.

Meillä konepajapalveluissa on kokemusta sekä rakenteiden korjauksesta että uusien rakenteiden valmistuksesta. Autamme asiakkaitamme tekemään oikean päätöksen tarjoamalla asiantuntevaa arviointia ja kustannuslaskelmia molemmista vaihtoehdoista. Tavoitteenamme on löytää ratkaisu, joka parhaiten palvelee asiakkaan tarpeita pitkällä aikavälillä.

Hitsattujen rakenteiden elinkaaren ymmärtäminen ja systemaattinen kunnossapito ovat avaimia pitkäikäisiin ja luotettaviin teollisuusrakenteisiin. Kun rakenteet suunnitellaan, valmistetaan ja huolletaan ammattitaitoisesti, ne palvelevat vuosikymmeniä turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Oikea-aikainen päätöksenteko korjausten ja uusimisen välillä optimoi investoinnit ja varmistaa tuotannon jatkuvuuden.

Jos tarvitset apua hitsattujen rakenteiden suunnittelussa, valmistuksessa, kunnossapidossa tai arvioinnissa, ota yhteyttä. Yli 50 vuoden kokemuksemme teollisuuden palveluista ja sertifioidut menettelymme takaavat laadukkaat ratkaisut teollisuuden vaativiin tarpeisiin.

16 joulukuun, 2025
SHARE
  • Email
  • Twitter
  • Facebook
  • Google +
  • Pinterest
  • Tumblr
  • Linkedin
  • Vkontakte
  • WhatsApp
Categories
  • Uncategorized
Popular Posts
Stay Updated
[contact-form-7 title="Newsletter Subscription Form #2"]
Raahen Terästuote Oy

Kiiluntie 4, 92120 Raahe

Y-tunnus: 3012953-4
VAT: FI30129534

Instagram LinkedIn Facebook
   
Myynti ja rekrytointi

Marko Rinkinen
Toimitusjohtaja
040 545 4250
marko.rinkinen@terastuote.fi

Tarjouslaskenta ja asennus

Jyri Vesikukka
Suunnittelija / tarjouslaskija
044 760 8589
jyri.vesikukka@terastuote.fi

Tuotanto ja työsuunnittelu

Mikko Rytinki
Työsuunnittelija
044 022 8544
mikko.rytinki@terastuote.fi

Tuotanto ja työnjohto

Jesse Rinkinen
Työnjohtaja
050 433 6290
jesse.rinkinen@terastuote.fi

Talous, laskutus ja rainatuotanto

Sari Miilukangas
Toimistopäällikkö
044 022 8558
sari.miilukangas@terastuote.fi

Copyright © 2023 Raahen Terästuote Oy
  • Tietosuoja ja evästeet